<h2>Alkoholia ja tupakkatuotteita tuodaan maahan matkustajatuontina ja verkkokauppaostoina</h2>
<p>Ulkomailta Suomeen suuntautuvaan matkustajatuontiin piilotetaan kaupallista tuontia ja näin pyritään välttämään valmisteverojen maksamista. Yksityishenkilöllä on oikeus tuoda omaan käyttöönsä toisesta EU-maasta hankkimansa alkoholituotteet verottomasti säädettyjen ohjearvojen puitteissa. Pääosa matkustajista tuokin alkoholijuomat säännösten mukaisesti omaan käyttöön ja itse kuljettaen. Kun tuotteet tuodaan kaupalliseen tai elinkeinotarkoitukseen, on tuonti aina verotettavaa määrästä riippumatta. Alkoholia tuodaan Suomeen maista, joissa alkoholivero on Suomea alhaisempi (esim. Viro, Latvia, Saksa). Ilmiö on tuttu niissä Euroopan maissa, joiden lähialueilla alkoholin hinta on kyseistä maata alhaisempi. Maahantuotua alkoholia välitetään eteenpäin esimerkiksi ravintoloissa myytäväksi.</p>
<p>Alkoholia tilataan Suomeen myös ulkomaisista verkkokaupoista. Jos toisessa EU-maassa sijaitseva alkoholin verkkokauppa järjestää tuotteille kuljetuksen Suomeen, on kyse etämyynnistä, jolloin ensisijainen verovelvollisuus on myyjäyrityksellä. Ostaja vastaa valmisteverosta yhteisvastuullisesti etämyyjän kanssa, jos myyjä ei ole noudattanut velvollisuuksiaan. Alkoholin verkkokaupat harvoin huolehtivat verovelvollisuuksistaan Suomeen asianmukaisesti. Jos ostaja sen sijaan tilaa alkoholia EU-maassa sijaitsevasta verkkokaupasta ja järjestää tilaukselle itse kuljetuksen, kyse on etäostosta, jolloin vastuu veroista on ostajalla.</p>
<p>Tupakkatuotteiden laittomassa kaupassa on viime vuosina korostunut erityisesti laittomasti valmistettujen savukkeiden ammattimainen ja laajamittainen salakuljetus, jossa hyödynnetään rajat ylittävää kaupallista tavaraliikennettä. Savukkeiden ohella myös muihin tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyy Suomeen suuntautuvaa salakuljetusta ja laitonta kauppaa, jonka ilmenemismuodot ovat moninaisia ja johon heijastuvat muun muassa kyseisten tuotteiden sääntelyssä tapahtuvat muutokset.</p>
<h3>Matkustajatuonti on vähentynyt, verkkokauppa kasvaa</h3>
<p>Alkoholin matkustajatuonti on pikkuhiljaa lisääntynyt koronapandemian aikana tapahtuneen vähenemisen jälkeen, mutta se ei ole saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoa. Alkoholin verkkokauppa on kasvanut muun verkkokaupan tavoin. Suomeen aktiivisesti myyviä alkoholin verkkokauppoja on perustettu esimerkiksi Viroon ja muihin Baltian maihin.</p>
<p>Säännösten vastaisessa alkoholin ja tupakkatuotteiden maahantuonnissa pyritään välttämään sekä maahantuonnin veroja että valmisteveroja, ja menettely täyttääkin usein veropetoksen tunnusmerkistön. Sen lisäksi tuotteiden säännösten vastainen maahantuominen voi täyttää myös salakuljetuksen tunnusmerkistön.</p>
<h3>Alkoholin ja tupakkatuotteiden laiton maahantuonti murentaa veropohjaa</h3>
<p>Alkoholin ja tupakkatuotteiden salakuljetus pienentää verokertymää. Salakuljetetut tuotteet päätyvät pimeille markkinoille ja niitä myydään esimerkiksi internetissä, myös alaikäisille.</p>
<p>Verkkokaupan kautta myytävää alkoholia ja savukkeita voi ostaa käytännössä kuka vaan. Laittomasti valmistettuihin tuotteisiin liittyy lisäksi kohonnut terveydellinen riski, koska niihin ei kohdistu lainmukaista markkinavalvontaa eivätkä ne siten myöskään täytä tuotteille asetettuja vaatimuksia ainesosien ja muiden ominaisuuksien suhteen.</p>
<p>Tulli ja Verohallinto tekevät aktiivista yhteistyötä alkoholi- ja tupakkatuotteiden verovalvonnassa. Valmisteverotuksesta vastaa Verohallinto. Poliisi ja Tulli tutkivat alkoholin, tupakan ja nuuskan maahantuontiin ja myyntiin liittyviä rikosepäilyjä Suomessa.</p>
<h2>Ajoneuvojen ja muiden kuluttajatuotteiden EU-kaupassa vältellään arvonlisäveroa</h2>
<p>Ajoneuvojen ja muiden kuluttajille myytävien tuotteiden EU-kauppaan liittyvissä arvonlisäveropetoksissa hyödynnetään EU:n sisäkaupan arvonlisäverojärjestelmän heikkouksia. Näissä on tyypillisesti kyse hankintapetoksista, joissa hyödykkeen hankinnasta maksettava arvonlisävero jätetään maksamatta. Tuotteet voidaan myydä vähittäismyyntiportaalle tai kuluttajille oikein toimivia kilpailijoita halvemmalla hinnalla tai suuremmalla voitolla. Petokset tehdään usein suurivolyymisillä hittituotteilla.</p>
<p>Ilmiö on Euroopan laajuinen ja petoksia tekevät niin kotimaisten kuin ulkomaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet. Toimintaan liittyy usein myös muuta rikollisuutta, kuten rahoitus-, tilaus- ja ostopetoksia, tuoteväärennöksiä sekä identiteetin väärinkäyttöä.</p>
<p>Hankintapetoksissa käytetään tyypillisesti ns. bulvaaniyrityksiä tai muita järjestelyjä, joissa hankintaketju pyritään tarkoituksellisesti hämärtämään viranomaisvalvonnan vaikeuttamiseksi. Yksinkertaisin malli perustuu petostoimijan nopeaan toimintaan lyhyen aikaa toimivilla yhtiöillä. Ajoneuvokaupassa yleisimmät petostyypit ovat EU-ostoihin liittyvä verojen maksun laiminlyönti, marginaaliverotuksen petokset, laskuväärennökset sekä bulvaaniyritysten käyttöön liittyvät petokset.</p>
<h3>ALV-petokset aiheuttavat merkittäviä vahinkoja</h3>
<p>Ilmiö vääristää kilpailua ja pienentää verokertymää. Lisäksi ilmiöön liittyy perusteettomien alv-palautusten hakeminen, eli jo kerättyjen verotulojen perusteetonta maksamista väärintoimijoille. Kuluttajatuotekaupan arvonlisäveropetosten aiheuttamien vahinkojen euromääristä ei ole tarkkaa arviota, mutta Verohallinnon mukaan koko yhteisökaupan alv-petokset aiheuttavat vuosittain noin 100–150 miljoonan euron verovajeen.</p>
<p>Arvonlisäverotuksessa tehdyt petokset täyttävät verorikoksen tunnusmerkistön. Verohallinto valvoo arvonlisäverotuksen väärinkäytöksiä. Maahantuonnin valvonnasta vastaa Tulli. Nämä viranomaiset tekevät yhteistyötä poliisin kanssa arvonlisäverotukseen liittyvien rikosten selvittämisessä.</p>
<p><a href="https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/toimi-oikein/est%C3%A4-alv-petokset/">Lue lisää miten toimit oikein</a></p>
<h2>Elintarvikkeen alkuperän väärentäminen on tunnetuin elintarvikepetosten muoto Suomessa</h2>
<p>Elintarvikkeisiin liittyvät väärinkäytökset ilmenevät monella tapaa. Elintarvikkeen alkuperämaa voi olla muu kuin ilmoitettu tai sen koostumusta on voitu muuttaa eri tavoin. Valmistuksessa on esimerkiksi voitu käyttää halvempia raaka-aineita kuin pakkausmerkinnöissä on ilmoitettu, tai jopa kiellettyjä raaka-aineita.</p>
<p>Elintarvikkeen koostumuksesta, ominaisuuksista tai tuotantotavasta on voitu myös antaa väärää tietoa. Tunnetuin elintarvikepetosten tekomuoto Suomessa on elintarvikkeiden alkuperän väärentäminen. Esimerkiksi marjojen, lihan ja kalan tuotantokustannukset ovat Suomessa melko korkeat, mikä houkuttelee väärentämään tuontituotteiden alkuperän suomalaiseksi.</p>
<p>Myös jonkun raaka-aineen huono satokausi voi aiheuttaa tilanteen, jossa kysyntä ylittää tarjonnan. Esimerkiksi hasselpähkinän huono satokausi vuonna 2016 johti hasselpähkinäraaka-aineen väärentämiseen. Väärennettyä hasselpähkinää ei tiettävästi päätynyt Suomen markkinoille.</p>
<p>Kysyntä voi ylittää tarjonnan muistakin syistä, esimerkiksi erilaisten maailmanlaajuisten muoti-ilmiöiden seurauksena. Kysyntäpiikit aiheuttavat elintarvikkeiden jakeluketjuissa painetta saada tuotetta nopeasti ja paljon markkinoille. Koska elintarvikkeiden väärentäminen on helppoa, altistavat tällaiset tilanteet petokselliselle toiminnalle. Kookosvesi on hyvä esimerkki hittituotteesta, jonka kysyntä nousi lyhyessä ajassa maailmanmarkkinoilla ja jota väärennettiin vuonna 2017. Väärennettyä kookosvettä ei tiettävästi ole päätynyt Suomen markkinoille.</p>
<p>Elintarvikepetoksia voi tapahtua missä tahansa elintarvikeketjun vaiheessa, myös yritysten kesken esimerkiksi maahantuojan ja vähittäiskaupan välillä. Ilmiö on kansainvälinen, koska elintarvikekauppa on kansainvälistä. Kansainvälisen viranomaisyhteistyön tehostumisen myötä useita kansainvälisiä isoja elintarvikepetostapauksia on viime vuosina onnistuttu selvittämään.</p>
<h3>Elintarvikepetoksilla huijataan kuluttajaa tai toista yritystä – myös veroja saattaa jäädä maksamatta</h3>
<p>Elintarvikepetoksille yhteinen piirre on tavoite saada perusteetonta taloudellista hyötyä. Elintarvikepetosten tekotapoja on valtavasti ja uusia tekotapoja tulee ilmi jatkuvasti. Myös elintarvikevalvontamaksujen välttelystä voi pidemmällä aikavälillä koitua paljon perusteetonta taloudellista hyötyä.</p>
<p>Elintarvikepetosten uhreja ovat kuluttajien ohella toiset elintarvikealan toimijat. Elintarvikealalla on kehitetty alan omia petostentorjuntamekanismeja viime vuosina. Elintarvikeyritykset eivät aina kerro havainnoistaan viranomaisille, koska elintarvikepetoksissa voi olla merkittäviä yrityksen maineeseen liittyviä riskejä. Elintarvikkeisiin liittyviä väärinkäytöksiä tutkittaessa on lisäksi huomattu, että niiden tekijät tavoittelevat taloudellista hyötyä jättämällä usein myös verot ja muut lakisääteiset maksut hoitamatta.</p>
<p>Elintarvikkeisiin liittyvät väärinkäytökset täyttävät usein rikoksen tunnusmerkistön. Ne ilmenevät usein petoksina, mutta saattavat täyttää myös muita rikoksen tunnusmerkistöjä kuten terveysrikoksen, väärennyksen, markkinointirikoksen, terveyden vaarantamisen ja pahimmillaan jopa kuolemantuottamuksen tunnusmerkistön. Mikäli toimijat jättävät verot ja muut lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta täyttää menettely lisäksi esim. verorikoksen tai velallisen rikoksen tunnusmerkistön.</p>
<p>Elintarviketurvallisuutta valvovat Ruokavirasto, aluehallintovirastot, kunnat, Tulli, Valvira, puolustusvoimat ja ELY-keskukset. Verohallinto ja Tulli valvovat tuotteiden myynnin verotusta sekä maahantuontia.</p>
<p>Vuonna 2017 Ison-Britannian elintarviketeollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan elintarvikepetoksista alalle Iso-Britanniassa koituvat menetykset yltävät jopa 12 miljardiin puntaan (noin 13,4 miljardiin euroon) vuodessa. Suomen osalta ei ole vastaavanlaista selvitystä tehty. Aiempien kansainvälisten arvioiden mukaan noin 97 % elintarvikepetoksista jää havaitsematta. Samojen kansainvälisten arvioiden mukaan piiloon jäävän osuuden arvioidaan olevan noin 3 % koko elintarvikesektorin volyymistä. Suomessa se tarkoittaisi karkeasti arvioiden noin 500 miljoonaa euroa vuosittain.</p>
<p><a href="https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/toimi-oikein/tunnista-kuluttajapetokset/">Lue lisää miten toimit oikein</a></p>
<h2>Etämyynnissä piilee tilausansoja</h2>
<p>Verkkokauppiaat, puhelinmyyjät, sähköpostimarkkinoijat ja vastaavat toimijat voivat luoda tilausansan antamalla harhaanjohtavia tietoja tilauksen sisällöstä. Tilauksen ensimmäistä erää markkinoidaan esimerkiksi pelkkänä näytepakkauksena ilman jatkotilausvelvoitteita, tai kyseessä on näennäinen osallistuminen arvontaan. Näin kuluttajaa huijataan sitoutumaan tilaukseen, joka ei vastaa tuotteen tai palvelun alkuperäistä markkinointia. Tilausansoihin liittyviä aiheettomia saatavia peritään tyypillisesti laskulla tai suoraveloituksena kuluttajan luottokortilta.</p>
<p>Tilausansat voivat täyttää petoksen ja markkinointirikoksen tunnusmerkistön. Ilmiö heikentää kuluttajien luottamusta etenkin verkkokauppaan, mutta myös puhelinmyyntiin. Tilausansat aiheuttavat rahallista vahinkoa esimerkiksi tapauksissa, jotka johtavat kuukausimaksujen suoraveloitukseen luottokortilta. Niihin liittyy usein myös perintätoimia, joiden seurauksena moni maksaa aiheettoman maksun uhkailtujen jatkoseuraamusten pelossa (esim. luottotietojen menettäminen, tuomioistuinprosessiin joutuminen).</p>
<h3>Tilausansoja virittävät sekä kotimaiset että ulkomaiset toimijat</h3>
<p>Etämyynnin tilausansoja tekevät monesti ulkomaiset yritykset, mutta joukossa on myös kotimaisia toimijoita. Ansojen kohteeksi valitaan tavallisesti kuluttajia, mutta myös yritysten on syytä olla valppaana. Tilausansoja on havaittu toimialoilla, joiden tuotteita myydään verkossa. Tällaisia ovat esimerkiksi luontais- ja kauneudenhoitotuotteet (näytepakkaustyyppiset tilausansat) sekä seuranhakupalvelut. Hyvin laadittuun tilausansaan voi sopivissa olosuhteissa langeta kuka tahansa.</p>
<p>Ilmiö on kasvussa kuten muukin internetissä tapahtuva kaupankäynti. <a href="https://commission.europa.eu/system/files/2020-01/survey_on_scams_and_fraud_experienced_by_consumers_-_final_report.pdf" target="_blank" rel="noopener">Euroopan komission tilaaman selvityksen</a> mukaan kahdeksan prosenttia EU:n kuluttajista oli viimeisen kahden vuoden aikana joutunut tilausansaan. Kuluttajat kokevat yleensä olevansa tilausansassa vasta sitten, kun he yrittävät päästä tilauksesta eroon.</p>
<h3>Tilausansoja torjutaan tiedottamisella, valvonnalla ja neuvonnalla</h3>
<p>Kuluttaja-asiamies pyrkii tiedottamalla ennalta ehkäisemään kuluttajien joutumista tilausansaan. Lisäksi tilausansayritysten lainvastainen toiminta pyritään estämään valvonnan keinoin tai tekemällä toiminta taloudellisesti kannattamattomaksi. Perintäyhtiöiden ja maksupalveluntarjoajien toimintaan puututaan silloin, kun perittävät saatavat ovat aiheettomia. Saatavien aiheettomasta perimisestä on ohjattu kuluttajia tapauskohtaisesti sekä laadittu yleisluonteista ohjeistusta. Perintätoimistojen ja maksupalveluntarjoajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on myös saatu tuloksia.</p>
<p>Itse tilausansayritysten kanssa neuvoteltaessa tulokset ovat olleet heikkoja. Kuluttaja-asiamiehen keinot ovat melko tehottomia, ellei (rajojen yli toimiva) tilausansayritys vapaaehtoisesti tee parannuksia toimintaansa neuvottelujen jälkeen. Neuvottelut kotimaisten puhelinmyyntiyhtiöiden kanssa ovat kuitenkin tuottaneet tulosta.</p>
<p>Aktiivinen valistus on tehnyt ilmiötä paremmin tunnetuksi kuluttajien keskuudessa ja siten estänyt uusia tilausansatapauksia. Lisäksi kuluttajat ovat voineet kääntyä omassa asiassaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnan sekä Euroopan kuluttajakeskuksen puoleen neuvojen saamiseksi. Vaikka nämä tahot eivät ole voineet sovitella varsinaisia huijaustapauksia, on kuluttajia muun muassa neuvottu jättämään aiheettomat laskut maksamatta. Kun yritys on huomannut, että kuluttajat eivät maksa tilausansaan perustuvia saatavia, tilausansasaatavien perintä ja markkinointi on loppunut.</p>
<p><a href="https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/toimi-oikein/tunnista-kuluttajapetokset/">Lue lisää miten toimit oikein</a></p>
